Lyhyesti:
- Ilmalämpöpumppu lämmittää myös kovilla pakkasilla, mutta sen teho laskee sitä mukaa kuin ulkoilma kylmenee.
- Pohjoisessa ratkaisee laitteen teho pakkasella, ei nimellisteho. Pohjoiseen suosittelemiemme mallien välillä ero -25 asteessa on lähes kaksinkertainen.
- Isossa talossa, jossa väliseinät estävät ilmankiertoa, kaksi pumppua antaa yleensä enemmän kuin yksi.
- Sulatusjaksot ja ulkoyksikön alle kertyvä vesi ovat normaalia toimintaa talvella, eivät vika.
- Kovimmilla pakkasilla ilmalämpöpumppu harvoin lämmittää talon yksin, se on suunniteltu toimimaan rinnakkain toisen lämmönlähteen kanssa.
- Jos talo on kokonaan sähkölämmitteinen ja tavoitteena on kattaa koko lämmitys, ilma-vesilämpöpumppu tai maalämpö on useimmiten oikeampi ratkaisu.
Kyllä, ilmalämpöpumppu toimii Pohjois-Suomen pakkasilla. Se ottaa lämpöä ulkoilmasta myös silloin, kun lämpötila on reilusti nollan alapuolella, mutta mitä kylmempää ulkona on, sitä vähemmän lämpöä siellä on otettavaksi ja sitä enemmän sähköä laite tarvitsee saman lämmön tuottamiseen. Tämä ei ole vika vaan fysiikkaa ja se on otettava huomioon jo siinä vaiheessa, kun laitetta valitaan.
Ero Etelä-Suomen ja pohjoisen välillä ei ole siinä, toimiiko laite. Ero on siinä, kuinka monta tuntia vuodessa se joutuu työskentelemään alueella, jossa sen teho on pienimmillään.
Mitä pakkanen tekee ilmalämpöpumpun teholle?
Ilmalämpöpumpun hyötysuhdetta kuvataan lämpökertoimella eli COP-luvulla. Se kertoo, montako kilowattituntia lämpöä laite tuottaa yhtä kuluttamaansa sähkökilowattituntia kohden. COP 3 tarkoittaa, että yhdellä ostetulla kilowattitunnilla saadaan kolme lämpönä.
Lämpökerroin ei ole kiinteä luku. Se on parhaimmillaan lauhoilla keleillä ja laskee pakkasen kiristyessä. Samalla laskee myös laitteen antama lämpöteho. Juuri siksi pelkkä laitteen nimellisteho kertoo pohjoisessa asuvalle hyvin vähän.
Merkitsevä luku on se, paljonko tehoa on jäljellä siinä lämpötilassa, jossa lämmitystä oikeasti tarvitaan eniten. Alla olevassa taulukossa on valmistajien esitteissä ilmoitettu lämmitysteho pakkasella niille malleille, joita suosittelemme Pohjois-Suomeen.
Lämmitysteho pakkasella: pohjoiseen suositellut mallit
| Malli | −15 °C | −20 °C | −25 °C | Toimii valmistajan mukaan | SCOP* |
| Toshiba Arctic White 25 | 4,9 kW | 4,5 kW | 3,9 kW | −35 °C:een | 5,5 |
| Toshiba Arctic White 35 | 5,2 kW | 4,7 kW | 4,1 kW | −35 °C:een | 5,4 |
| Daikin Perfera N 30 | 4,8 kW | 4,4 kW | 3,6 kW | −31 °C:een | 5,35 |
| Daikin Perfera N 40 | 5,4 kW | 4,7 kW | 4,05 kW | −31 °C:een | 5,50 |
| Mitsubishi Electric RZ25 Hyper Heating | 4,8 kW | — | 3,2 kW | −35 °C:een | 5,3 |
| Mitsubishi Electric RZ35 Hyper Heating | 5,3 kW | — | 4,0 kW | −35 °C:een | 5,2 |
| Midea Raynor Nordic 12 | 5,5 kW | 4,6 kW | 3,5 kW | −40 °C:een | 5,1 |
| Toshiba Polar White+ 25 | 3,8 kW | 3,2 kW | 2,6 kW | −35 °C:een | 5,1 |
| Toshiba Polar White+ 35 | 4,0 kW | 3,3 kW | 2,7 kW | −35 °C:een | 5,1 |
| Daikin Comfora N 25 | 4,2 kW | 3,4 kW | 2,9 kW | −31 °C:een | 4,95 |
| Daikin Comfora N 35 | 4,4 kW | 3,6 kW | 3,2 kW | −31 °C:een | 4,85 |
| Mitsubishi Electric LN25 Hyper Heating | 3,2 kW | — | 2,3 kW | −35 °C:een | 5,2 |
| Mitsubishi Electric LN35 Hyper Heating | 4,0 kW | — | 3,1 kW | −35 °C:een | 5,1 |
*SCOP on koko lämmityskauden keskimääräinen lämpökerroin. Taulukon SCOP-arvot on ilmoitettu keskimääräiselle ilmastolle. Eri tavoin laskettuja SCOP-arvoja ei voi suoraan verrata keskenään säästöarvioina, eikä yksittäisen pakkaslämpötilan teho kerro sähkönkulutusta tai koko talven säästöä.
Taulukosta näkee kolme asiaa. Ensinnäkin lämpöä saadaan myös silloin, kun mittari näyttää selvää pakkasta. Kaikki taulukon mallit lämmittävät vielä −25 asteessa. Toiseksi teho putoaa eri malleilla eri tahtia: Toshiba Polar White+ 25 menettää −15 ja −25 asteen välillä noin kolmanneksen tehostaan, Arctic White 25 noin viidenneksen. Kolmanneksi mallien välillä on suuri ero juuri siellä, missä sillä on väliä: −25 asteessa taulukon heikoin antaa 2,3 kW ja vahvin 4,1 kW.
Kovimmilla pakkasilla yksikään ilmalämpöpumppu ei välttämättä kata koko talon lämmitystarvetta.
Miksi laite valitaan pohjoisessa eri perustein?
Kaikkia markkinoilla olevia ilmalämpöpumppuja ei ole suunniteltu tähän ilmastoon. Osa malleista on tarkoitettu leudommille alueille ja niiden toiminta-alue loppuu ennen kuin pohjoisen talvi edes kunnolla alkaa.
Kun vertailet laitteita, katso näitä:
- Mihin lämpötilaan asti laite toimii. Valmistaja ilmoittaa toiminta-alueen. Jos se päättyy lähelle sitä lämpötilaa, jossa asut useita viikkoja vuodessa, laite on väärä.
- Teho matalissa lämpötiloissa, ei nimellisteho.
- Sulatuksen toteutus. Kaikki ilmalämpöpumput sulattavat, mutta ne tekevät sen eri tavoin ja eri tehokkuudella.
- Ulkoyksikön sijoitus ja asennustapa. Pohjoisessa merkitystä on sillä, miten yksikkö on nostettu maasta ja miten sulamisvesi ohjataan pois.
Pohjoiseen suosittelemamme mallit toimivat valmistajien mukaan −31 … −40 asteeseen: Midea Raynor Nordic −40 asteeseen, Toshiban Arctic White ja Polar White+ sekä Mitsubishi Electricin RZ ja LN −35 asteeseen ja Daikinin Perfera N ja Comfora N −31 asteeseen.
Mallit eroavat toisistaan painotuksiltaan:
- Kun tärkeintä on teho kovilla pakkasilla: Toshiba Arctic White, Daikin Perfera N ja Mitsubishi Electric RZ.
- Kun budjetti on maltillisempi: Toshiba Polar White+, Daikin Comfora N ja Midea Raynor Nordic.
- Kun painaa myös ulkonäkö: Mitsubishi Electric LN, jossa on lisäksi automaattinen takkatoiminto, sekä Toshiba Arctic Wood.
Yksi vai kaksi pumppua?
Laitemerkkiäkin useammin ratkaisee se, pääseekö lämmin ilma kulkemaan talossa.
Ilmalämpöpumppu lämmittää puhaltamalla lämmintä ilmaa sisäyksiköstä. Avoimessa tilassa ilma kiertää hyvin, mutta väliseinät, ovet ja pitkät käytävät pysäyttävät sen. Silloin sisäyksikön lähellä on lämmintä ja kauimmaiset huoneet jäävät muun lämmityksen varaan.
Siksi kartoituksessa käydään läpi talon koko, pohjaratkaisu ja se, mitä pumpulta odotat. Isossa talossa yhdellä pumpulla voi kokeilla, mutta todennäköisesti ilma ei pääse väliseinien takia koko taloon. Silloin kahdesta pumpusta saa enemmän irti kuin yhdestä isosta.
Sulatus, kondenssivesi ja muut talven ilmiöt
Talvella ilmalämpöpumppu käyttäytyy tavoilla, jotka näyttävät vioilta mutta eivät ole sitä.
Sulatusjaksot. Ulkoyksikön kennoon tiivistyy kosteutta, joka jäätyy. Kun jäätä on tarpeeksi, laite kääntää kiertosuunnan hetkeksi ja sulattaa kennon. Sulatuksen aikana sisäyksiköstä ei tule lämmintä ilmaa ja ulkoyksiköstä voi nousta höyryä. Jakso kestää muutamia minuutteja ja toistuu sitä useammin, mitä kosteampi ja lähempänä nollaa sää on. Kummallista kyllä, sulatusta tarvitaan vähemmän kovalla pakkasella kuin nollan tuntumassa, sillä kylmässä ilmassa on vähemmän kosteutta.
Vesi ja jää ulkoyksikön alla. Sulatusvesi valuu ulos ja pakkasessa se jäätyy. Tämä on normaalia. Ongelma siitä tulee vasta, jos vesi ei pääse pois ja jää kertyy yksikön alle patjaksi, joka lopulta ulottuu kennoon asti. Asennuksessa ratkaistaan se, kuinka korkealla yksikkö on ja minne vesi ohjataan ja juuri siksi asennustapa on pohjoisessa tärkeämpi kuin etelässä.
Käynnistys kovalla pakkasella. Jos laite on ollut pois päältä pitkän pakkasjakson ajan, käynnistyminen vie hetken ja alkuun voi tulla sulatusjakso. Kannattaa muistaa, ettei laitetta yleensä kannata sammuttaa talveksi, tasainen käyttö on sekä taloudellisempaa että laitteelle parempaa.
Jos laite sulattaa jatkuvasti, sisälle ei tule lämmintä ilmaa sulatusten välilläkään tai ulkoyksikön alla on kasvava jäävalli, kyse ei ole enää normaalista talvikäytöstä. Silloin kannattaa tilata huolto. Valttilämpö huoltaa myös muiden asentamia laitteita.
Riittääkö ilmalämpöpumppu yksin pohjoisessa?
Useimmiten ei, eikä sen ole tarkoituskaan.
Ilmalämpöpumppu on suunniteltu toimimaan yhdessä toisen lämmönlähteen kanssa. Se hoitaa suurimman osan lämmityskaudesta ja kovimmilla pakkasilla mukaan tulee olemassa oleva sähkölämmitys, puulämmitys tai muu järjestelmä. Sillä tavalla käytettynä se on toimiva ratkaisu myös täällä.
Milloin ilmalämpöpumppu on oikea valinta:
- Talossa on toimiva sähkölämmitys, jota halutaan keventää
- Lämmitettävä tila on avoin ja lämpö pääsee kiertämään tai isommassa talossa pumppuja asennetaan kaksi
- Halutaan pieni investointi ja nopea asennus
- Mökki tai vapaa-ajan asunto, jota pidetään peruslämmöllä
Milloin kannattaa harkita muuta:
- Tavoitteena on korvata koko lämmitysjärjestelmä
- Talossa on vesikiertoinen lämmitys, jolloin ilma-vesilämpöpumppu (VILP) kytkeytyy suoraan olemassa olevaan verkostoon
- Öljykattila on tulossa elinkaarensa päähän ja koko järjestelmä uusitaan kerralla, silloin maalämpöpumppu (MLP) tai ilma-vesilämpöpumppu ovat todennäköisemmin oikea suunta
Tämä on se kohta, jossa moni myyjä kertoisi eri tarinan sen mukaan, mitä hänellä on myytävänä. Valttilämpö asentaa kaikkia kolmea, joten vertailusta ei ole mitään hyötyä vääristää.
Mistä kannattaa aloittaa?
Jos mietit ilmalämpöpumppua pohjoiseen taloon, selvitä nämä ennen kuin katsot laitteita:
- Paljonko talosi oikeasti kuluttaa lämmitykseen. Viime talven sähkölasku riittää alkuun.
- Mikä on nykyinen lämmitysjärjestelmä ja missä kunnossa se on, se ratkaisee, onko kyse keventämisestä vai korvaamisesta.
- Talon koko ja pohjaratkaisu. Pääseekö lämmin ilma kulkemaan huoneesta toiseen, vai tarvitaanko kaksi pumppua.
- Mihin ulkoyksikkö voidaan sijoittaa. Etäisyys sisäyksiköstä, korkeus maasta, sulamisveden reitti.
Näiden jälkeen keskustelu laitteista on hyödyllinen. Ilman niitä se on arvailua.
Valttilämpö tekee maksuttoman kartoituksen Oulun seudulla ja laajemmin Pohjois-Suomessa Keski-Pohjanmaalta Lappiin. Ilmalämpöpumpun kartoitus onnistuu usein suoraan puhelimessa: käymme läpi talon koon, pohjaratkaisun ja sen, mitä pumpulta toivot. Kerromme myös silloin, jos ilmalämpöpumppu ei ole sinun taloosi oikea ratkaisu.
Ota siis yhteyttä alla olevan lomakkeen kautta ja katsotaan yhdessä ilmalämpöpumppu asiat kuntoon.
